17. marraskuuta 2009

Testeistä

En minä taikauskoinen ole, mutta entä jos niiden kahden raskaustestin sukkela sujauttaminen muiden ostosten suojiin sittenkin teki ne tarpeettomaksi tässä kuussa? Oliko apteekkiapulaisen merkitsevä katse sittenkin kuin mahoksi noituvan kylänakan? Raskautta pelkääväthän ostavat vain yhden testin, meille yrittäjille ei useimmiten yksi riitä. Saatamme sortua testaamaan potentiaalista raskauttamme turhan aikaisin ja altistaa arat silmämme Maailman Selkeimmän Valkoisen loisteelle testitaulun viivattomuutta tuijotellessamme. Saadessamme positiivisen tuloksen olemme ehdottoman varmoja, että kyseisen testin on valmistanut neuvostoaikainen tehdas maanantaina. Olemme täydellisen kykenemättömiä siivittämään testintulkintaa aiemmasta elämästä tuttujen yksinkertaisten "JES!!!" ja "Voi paska!" -huudahdusten (tässä järjestyksessä edellä kuvattujen tilanteiden järjestyksen mukaan) säestyksellä. Tulen siis jokatapauksessa tarvitsemaan nuo ostamani kaksi testiä ennemmin tai myöhemmin. 

Olen jo päättänyt tehdä testin heti, jos kuukautiseni ovat päivänkin myöhässä. Ja mikäli aloittelijan tuurilla ei näissä peleissä pärjätä, aion kokeilla ensi kierrossa ovulaatiotestejä. Osin huvin vuoksi, toisaalta tietääkseni ovuloinko ollenkaan. Kiertoni on vain pari päivää "liian lyhyt" puhuakseen munasolujeni jääräpäisen kotirakkauden puolesta. Kuukautiseni ovat yhdistelmäehkäisypillereiden lopettamisesta (noin vuosi sitten) lähtien olleet pillerikiertoja niukemmat, ja alkuvuoden käytössä olleet minipillerit pysäyttivät kiertoni pariksi kuukaudeksi kokonaan. Kesällä hankkimani kymmenen päivän satsi Terolutia ohjaili onneksi lisää vettä tähän hedelmällisyyden myllyyn. Samalla gynekologini toki väitti munasarjoissani olevan normaali määrä riiuulle valmistautuvia rakkulanhempukoita, mutta tästä perin lohduttavasta lausunnosta huolimatta on ihan hauska ainakin kertaalleen testata tämäkin keksintö. Ja paino nyt helv... soikoon sanalle kertaalleen, ettei tämä nyt aivan vouhottamiseksi mene. 

Vielä pitäisi yli viikko malttaa vartoa tämän kierron Tulosta. Vietin riivaama pääni on nytkin kykenemätön olemaan ajattelematta implantoituuko jotain pienenpientä parhaillaan kohtuni limakalvoon. Saisiko näiltä ajatuksilta olla edes hetken rauhassa? Millään? Mitenkään? Vaan ei taida vauvavietti paljon lomia myönnellä. Pannahinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos minulla on oikeus mielipiteisiini niin on sinullakin. Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita, yritän myös vastata kaikille sanaisen arkkunsa avanneille. Asiatonta kielenkäyttöä sisältävät viestit poistetaan, joten eriävät mielipiteet on syytä ilmaista tahdikkaasti.