Kohdallani vauvavietti on osaksi myös uteliaisuutta raskaana olemista kohtaan. Toki olen lukenut ja kuullut lukuisat karmivat kertomukset pahoinvoinnista, ummetusnärästyksestä, liitoskivuista, ikikusihädästä, vatsansisäisistä potkupallotreeneistä sun muista, mutta on tavallaan siistiä olla kaiken sen ihan itse kokemaan pääsevää (vai joutuvaa?) sukupuolta. Toinen toistaan ärsyttävämmät ja ällöttävämmät vaivat tuntuvat vielä lähes tavoittamattomissa olevilta, ja hyvä niin! En nimittäin ahdistu nyt tippaakaan ajatuksesta, että tämän kierron vauva syntyisi kesällä. Mikäli joulumuori jättää vierailunsa väliin, joudun olemaan viimeisilläni kaikki ilmastomme mahdolliset ja mahdottomat hellepäivät. Kaiken tietämäni perusteella tulisin siis kiroamaan ensi kesänä tämänhetkisen itseni syvimpään hornaan. Vaan, potentiaalinen tulevaisuuden minäni, luepa tästä: evvk.
Välillä tuntuukin absurdilta ajatukselta, että haluan tulla raskaaksi. Siitä huolimatta halu on todellinen myös noina itsekyseenalaistuksen valaisevina hetkinä. Reilu vuosi sitten olisin pitänyt helv... neuroottisina vouhottajina esimerkiksi ihmisiä, jotka tekevät obsessiivisesti raskaustestejä jo ennen kuin kuukautiset ovat edes myöhässä. Positiivinen testi ei raskauden jatkumista takaa. Nyt pystyn kuitenkin ymmärtämään, mistä tarve varmuusvälineitä välttävien varmistustoimintaan kumpuaa. Halu olla raskaana, edes sen pienen hetken, vaan on niin suuri, että parin päivän odottaminen tuntuu yhtä mahdolliselta kuin munkin syöminen huulia lipomatta. Hiljaa itsekseni tietysti toivon välttäväni kaikenmoisen pimahtaneen kaahotuksen, mutta saatanpa löytää itseni piankin aamutuimaan posliinikulholta testipuikko tärisevässä kourassani kierron 27. päivänä (/29-34). Vietti tuntuu vievän tätäkin rationaalisuuden lastua laineillaan leikiten täysin odottamattomiin suuntiin. Viime kierrossa säästyin raskaustestien houkutukselta ainoastaan puhtaalla tuurilla.
Välillä tuntuukin absurdilta ajatukselta, että haluan tulla raskaaksi. Siitä huolimatta halu on todellinen myös noina itsekyseenalaistuksen valaisevina hetkinä. Reilu vuosi sitten olisin pitänyt helv... neuroottisina vouhottajina esimerkiksi ihmisiä, jotka tekevät obsessiivisesti raskaustestejä jo ennen kuin kuukautiset ovat edes myöhässä. Positiivinen testi ei raskauden jatkumista takaa. Nyt pystyn kuitenkin ymmärtämään, mistä tarve varmuusvälineitä välttävien varmistustoimintaan kumpuaa. Halu olla raskaana, edes sen pienen hetken, vaan on niin suuri, että parin päivän odottaminen tuntuu yhtä mahdolliselta kuin munkin syöminen huulia lipomatta. Hiljaa itsekseni tietysti toivon välttäväni kaikenmoisen pimahtaneen kaahotuksen, mutta saatanpa löytää itseni piankin aamutuimaan posliinikulholta testipuikko tärisevässä kourassani kierron 27. päivänä (/29-34). Vietti tuntuu vievän tätäkin rationaalisuuden lastua laineillaan leikiten täysin odottamattomiin suuntiin. Viime kierrossa säästyin raskaustestien houkutukselta ainoastaan puhtaalla tuurilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos minulla on oikeus mielipiteisiini niin on sinullakin. Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita, yritän myös vastata kaikille sanaisen arkkunsa avanneille. Asiatonta kielenkäyttöä sisältävät viestit poistetaan, joten eriävät mielipiteet on syytä ilmaista tahdikkaasti.